http://www.habiter-autrement.org News > Genre habitat  >Vos commentaires sur cette page

Tendances


 


Précédente Accueil Remonter
 

   

Euroopan Unionin Komission tukema Tutkimus/Toiminta

Tasa-arvo komitea/Yksikkö

1994

 

ehdotus

NAISET KAUPUNKIYHTEISÖSSÄ

EUROOPPALAINEN PERUSTUSKIRJA

 

ohti

"Naisten Oikeutta Kaupunkiyhteisöön"

 

Yhteinen keskustelupohja Euroopan tasolle

Demokraattisen pariteetin puolesta

tarkoituksena

asuinnympäristön parantaminen

 

 

Naiset kaupunkiyhteisössä, eurooppalainen perustuskirja "Carlalle ja Purity'lle"

 

SISÄLLYS

I Naiset kaupunkiyhteisössä, eurooppalainen perustuskirja

° Alkusanat

° Tämän perustuskirjan päämäärät

Kaupunkiyhteisön uuteen filosofiaan

Sukupuolen merkitys moninaisessa yhteiskunnassa

° Ongelmien määrittely

 

° 12 Ponnen Julkilausuma

° "Sukupuolen ulottuvuus"

° Tähän Tutkimus/Toimintaan osallistuneet

° 12 Ponnen Synteesi

° Ehdotus toimenpiteiksi

 

II 5 prioriteettista aihetta

A. Kaupunkiyhteisön suunnittelu ja ympäristö

B. Liikkumisvapaus

C.Turvallisuus

D.Asuminen

E. Eri strategiamahdollisuudet

 

III Data Base

° Kuinka Data Base'iä käytetään

° Julkaisut

° Kontakti-henkilöt

 

IV Positiivisten aikaansaannosten lista

Aihe A: Kaupunkisuunnittelu

Aihe B: Naisarkkitehdit

Aihe C: Asuminen

Aihe D: Turvallisuus

Aihe E: Viralliset aloitteet

Aihe F: Kasvatus

Aihe G: Etelän naiset

V Liitteet

° Euroopan komission toimenpiteet kaupunkisuunnittelun alalla

° Arkkitehtikouluissa tapahtuva miesten ja naisten päätöksenteko kaupunki- ja

asuntosuunnittelun aloilla (1993).

° Kannanottoja "Naiset kaupunkiyhteisössä: Eurooppalainen peruskirjaan"

( Claire Billen, Eliane Gubin)

° Onko sukupuolenvälinen työnjako saanut aikaan uudet kaupungit?

( Jacqueline Coutras )

° Miehet: pitkä matka autonomiaan ( Daniel Welzerlang )

° Naisen rooli ja kuva kaupunki- ja aluesuunnittelussa, jatkuvan kehityksen

kannalta ( Dina Vaiou )

Working group:
BELGIQUE:  City & Shelter / Roland Mayerl
FRANCE:  GROUPE CADRE DE VIE 
GERMANY: FOPA -Dortmund Ursula Heiler
Adlerstrasse 81 D-4600 Dortmund Tel: (49-231) 143329    Fax: (49-231) 162174
GREECE: PRAXIS   Annie Vrychea
Gioni 8,  GR-Athens 117 42 Tel: (30-1) 928222   Fax: (30-1) 9228234
THE NETHERLANDS:  SEIROV/NIROV    Liesbeth Ottes
postbus 30833  NL-2500 gv den Haag  Tel: (31-70) 3469652  Fax: (31-70) 703617422

Scientific committee:
BELGIUM: Eliane Gubin
CANADA/QUEBEC: Odette Isabel
FRANCE: Jacqueline Coutras
GREECE: Dina Vaiou
ITALY: Bianca Beccali
NORWAY: Alice Reite
THE NETHERLANDS: Marijke van Schendelen

 

ALKUSANAT

Tämän Perustuskirjan tarkoituksena on olla jatkuvasti kehittyvä ja avoin vetoomus. Se sisältää sarjan konkreettisesti sovellettavia ehdotuksia, jotta naisten aktiivisempi kansalaisuuden harjoittaminen , ennenkaikkea aluesuunnittelun ja kaupunkiyhteisöjen aloilla,voitaisiin ottaa huomioon ja kehittyisi.

Alustavasti on selvää, ettei ole olemassa sellaisenaan naisten etuja vaan, että naiset voivat olla katalysaattorina parempaan suuntaan ihmisten koko ympäristön laadun muuttumisprosessissa .

 

TÄMÄN PERUSTUSKIRJAN PÄÄMÄÄRÄT

Ehdotus "Perustuskirja: Naiset kaupunkiyhteisössä " tähtää uuden filosofian kehittämiseen yhdyskuntasuunnittelussa ja antamaan aiheita poliittiseen ja oikeasti demokraattiseen keskusteluun liittämällä tähän keskusteluun nais-ja mieskansalaisten tarpeet ja vaihtelevat odotukset. Kaupunkiyhteisöjemme uuden vitaliteetin saavuttamiseksi tehtyjen ponnistuksien on yhdyttävä muihin poliittisiin uudentyyppisiin päämääriin, joiden tarkoituksena on yhteiskunnallisen ja taloudellisen harmonian saavuttaminen. Haasteena on rakentaa uudelleen yhteiskunnallisia tiloja ja yhteyksiä, jotka antavat mahdollisuudet tasa-arvolle miesten ja naisten välille sekä kaupungeissa että maalaisyhteisöissä.

Tämän peruskirjan tarkoituksena on ennenkaikkea edistää emansipoituneempaa yhteiskuntaa, joka olisi vapaa kaavoihin kangistuneista rooleista, jotka jarruttavat kaikkea naisille myönteistä kehitystä yhdyskunta-, palvelujen, ympäristön suunnittelussa sekä turvallisuuden ja liikkumisvapauden aloilla.

Jo nyt pitäisi aloittaa kaupunkiyhteisöjen suunnittelu ja muutokset naisnäkökulmasta käsin, jotta niihin luotaisiin uudet tasapainot ja ulottuvuudet.

Kaupunkiyhteisön uuteen filosofiaan

Muuttaa tapoja vaikuttaa, muuttaa mentaliteetit.

 

Jotta tämä olisi mahdollista, on:

° Poistettava vielä nykyisin olemassa olevat esteet naisten täysimittaiselle "oikeudelle kaupunkiyhteisöön";

° Vaikuttaa kaikkiin aktiivisiin nykypäättäjiin, jotka toimivat yhteiskuntaan ja elinolosunteisiin vaikuttavilla suunnittelualoilla ;

° Edistää päätöksenteon uudestaan elävöitymistä ja politiikan uudistamista yhteiskuntasuunnittelussa, vaikuttamalla naisten parempaan pääsyyn kaikkiin instansseihin, sekä keskustelun ja päätöksenteon eri vaiheisiin;

° Saada aikaan uusi dynamiikka yhteiskunnallisen vastuun elävittämiseen "aktiivisen kansalaisuuden harjoittajmisen" kautta. Tämä voi saada päättäjät lähemmäksi ihmisten jokapäiväisiä pulmia;

° Edesauttaa yhteiskunta- ja aluesuunnittelun toisenlaista filosofiaa, jonka painopiste olisi inhimillisissä arvoissa;

° Antaa etusija uudelle dynaamiselle muutokselle, joka olisi hyväksi koko yheiskunnalle, josta on nykyisin kehittynyt "moninainen";

 

Sukupuolen merkitys moninaisessa yhteiskunnassa

Naisten ja miesten välisten suhteitten historiallinen ja yhteiskunnallis-kulttuurillinen huomioon ottaminen on välttämätöntä muutoksen aikaansaamiseksi.

Päämääränä on:

° Pariteetin (50% naisia) aikaansaaminen päätöksentekoelimissä, jotta miehillä ja naisilla olisi samat mahdollisuudet tasa-arvoon;

° Naisten ja miesten jakaman yhteisen, uuden kulttuurin luominen, jossa sukupuolen merkityksen tutkiminen ja huomioon ottaminen muodostavat ydinosan ymmärryksen uudistumisesta;

° Tasapainottaa miesnäkökantaa naisten näkökulmalla, ottamalla ne huomioon uudistuksia aikaansaavina vaikuttajina, jotka edesauttavat yhteisön dynamiikan uudestisyntymistä..

 

°

"Jotta syöksykierre sietämättömään saataisiin pysähtymään, yhteiskuntiemme pitäisi keskustella mahdollisista tulevaisuuksistaan, eri vaihtiehdoista ja näinollen mahdollisista tärkeysjärjestyksistä. Tämä tarkoittaa sitä, että mietimme enemmänkin tarkoitusta kuin toimintatapoja ja, että moraaliset, eettiset, inhimilliset arvot - siis muut kuin kaupalliset - löytävät ensijaisen paikkansa."

(Michel Beaud, taloustieteen professori Pariisi VII/Jussieu Yliopistossa-Le Monde, 6 syyskuuta 94)

°

Naiset osaavat arvostaa asioiden konkreettista puolta. Esimerkiksi käyn itse paikan päällä katsomassa jalankulkijoille tehtyjen alueiden kunnostusta. Useimmat insinöörit ovat miehiä ja he järkeilevät "miehisissä kengissään". Jos kaupungin halutaan olevan kaikkien käytettävissä ja viihtyisän , niin silloin on ajateltava myös sitä, etteivät naisten kengät ole aina matalapohjaisia. Jos kadun päällystys on sopiva se tarkoittaa myös, että liikuntavammaiset voivat kulkea ilman tasoeroja ja muita vaikeuksia. Se, mitä yritän saada aikaan poliittisella tasolla, lähtee ihmisten jokapäiväisistä tilanteista. Tässä mielessä naisten asema on tärkeä minulle: naiset kaikissa niin monissa erilaisissa tilanteissa"...

"Ei riitä, että vaaditaan pariteettiä tai tasa-arvoa; ne on haettava esille ja naiset ovat kyllä kykeneviä siihen. Minusta tämä on hyvin tärkeätä, koska olen vakuuttunut, että naiset työtavoillaan politiikassa hakevat aina eri vaihtoehtoratkaisuja ennimminkin kuin voimienmittelyjä vallasta".

"Catherine Trautmann, Strasbourgin kaupungin pormestari, haastattelu Véronique Degraef, 1994)

°

"Sen, että on olemassa naisten asema, pitäisi olla vain vipu, joka antaa kaikille mahdollisuuden ilmaista oma yksilöllisyytensä. Ja tämä ilmaisumahdollisuus ei ole enemmän "mies-" tai "naispuolinen", eikä sitä voida yleistää, se on omaleimaisuutta ja vertailemattomuutta; ja, sellaisenaan, ainoastaan, innovaatio, selkeän ja rajoistaan tietoisen kulttuurin mahdollinen lisä..."

(Julia Kristeva - Les Cahiers du Grif - Groupe de Recherche et d'Information Féministes - 1975)

 

 

Naiset kaupunkiyhteisössä: Euroopalainen perustuskirja

ONGELMIEN MÄÄRITTELY

"Kaupunkiyhteisö on organisoitu muisti"

"Naiset ovat unohdettuja historiassa"

(lainaus filosofi Hannah Arendt'ilta)

 

koska

naisedustajat ovat joko poissa tai erittäin "näkymättömiä" kaikilla tasoilla, jotka luovat ja hallitsevat kaupunkiyhteisöä, asuiympäristöä ja aluesuunnittelua. He ottavat myös erittäin vähän osaa näiden alojen valtavien poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten haasteiden ratkomiseen. Ja erikoisesti naisten edut jäävät vähälle huomiolle asuinympäristön suunnnittelussa. Nämä eduthan ovat niin kaukana päättäjien omista eduista;

koska

kaupunkiyhteisön elinympäristö - kortteli- ja asuntotasolla - vaikuttaa voimakkaasti asukkaitensa , erikoisesti naisten jokapäiväiseen elämään. Naisethan tekevät vielä nykyisinkin usein "kaksois"työpäivän ja tämä saa heidät sitäkin riippuvaisemmiksi ympäristönsä palvelujen laadusta, ja yleensäkin liikenne- ja alueratkaisuista;

koska

on olemassa eräänlainen naisten kaksinkertainen poissulkeminen: kaupunkiyhteisön asukkaina ja sen suunnittelijoina;

koska

kansalaisena olemiseen tarvitaan elinpaikka, joka ei ole neutraali vaan vaikuttaa olennaisesti laadullaan ihmisten yhteiskunnan jäsenenä olemiseen. Nykyisin vielä, ja oikeastaan aina, säännöt ja prioriteetit, varsinkin poliittiset ja taloudelliset, ovat miesten tekemiä; he ovat muuten itse vakuuttuneita toimivansa koko yhteiskunnan etujen hyväksi;

 

koska

naisten työttömyysprosentit ovat suurempia kuin miesten, heidän keskipalkkansa on pienempi ja he ovat ensisijaisesti huonoimmissa olosuhteissa, jos kaupunkiyhteisö ei toimi kunnolla, varsinkin kun on kyse asunnoista, liikkumisvapaudesta ja ennenkaikkea väkivallasta, jonka pääasiallisia uhreja naiset vielä ovat. Nâistä syistä johtuen naiset ovat myös ensisijaisia hyödynsaajia kaupunki- ja maalaisyhteisöjen kehittyessä parempaan suuntaan;

koska

kaupunkisuunnittelu ottaa harvoin huomioon muita kuin ydinperhemallin, jossa naiset vielä laajalti tekevät kotityöt ja miesten työt ovat kodin ulkopuolella. Tämä malli, joka on jähmettänyt yhteiskunnaliset kaavamaiset roolit, on vuosikymmeniä jälkeenjäänyt, eikä vastaa tänä päivänä kuin vähemmistöä perheistä, joiden rakenne on täydessä mutaatiossa. Tätä mutaatiota kaupunkiyhteisöjen suunnittelussa ei ole osattu tai haluttu ottaa huomioon, ja näinollen on tehty huonosti toimivia yhteisöjä ja saatu aikaan uusia yhteiskunnallisesti kiristyneitä tilanteita;

koska

Euroopan ja muidenkin maanosien yllättävän useat kaupunkiyhteisöt ovat kriisissä ja ovat suurena uhkana yhteiskunnalliselle tasapainolle ja rauhalla. Tämä johtuu suuriosaisesti ratkaistevien ongelmien monimuotoisuuksista, jotka pitäisi ratkoa yhtenä kokonaisuutena. Kaupunkiyhteisösuunnittelun ja -rakentamisen vanhanaikaisuus synnyttää usein kaupunkiyhteisöjen kriisisyndrooman ja sulkee siis kaupunkiyhteisöt tarpeellisen innovaation ja evoluution ulkopuolelle. Le Corbusier'in "La Charte d'Athènes", jakamalla kaupungin yksitoimisiin alueisiin, on saanut aikaan pahoja vääntymiä, jotka ajan mittaan vaikuttivat vakavien levottomuuksien syntymiseen. Tästä johtuen kriisissä olevissa kaupaunginosissa yhteiskunnasta syrjäänjääminen on selvästi havaittava ilmiö, yhtälailla kuin on laskettavissa yhteiskunnalisesti ja taloudellisesti maksettava hinta, joka johtuu asuin- ja työpaikkojen välillä olevista pitkistä matkoista. Kaupunkien saasteet ja ruuhkat ovat myös tulosta kaupunkisuunnittelussa tehdyistä ratkaisuista. Näillä ratkaisuilla on vakavat seuraukset elinympäristömme laatuun ja ne voivat vaikuttaa lamauttavasti kaupunkiemme tulevaisuuteen. Joten on aloitettava parannustyö heti;

koska

meidän on vastattava suuriin ja ennenkokemattomiin haasteisiin saavuttaaksemme seuraavat päämäärät kaupunkiyhteisössämme: tehokas ympäristönsuojelu ja jatkuva kehittyminen, paremman elämisen laadun ja oikeudenmukaisuuden takaaminen kaikille kansalaisille, kaupungin toimintarakenteen korjaaminen ja taistelu yhteiskunnasta syrjäänjäämistä vastaan, aktiivisemman ja tasapainoisemman demokratian rakentaminen yhteiskunnassa, josta on muodostunut moninainen ja jossa naiset ovat kaikkialla yksi keskustelun keskusaiheista.

 

 

Uudenlainen asioihin vaikuttamistapa ja yhteiskunnalliset perusrakenneuudistukset ovat pakollisia, jos tarkoituksemme on saada aikaan Euroopan kaupunkiyhteisöjen suunnittelu- ja rakentamispolitiikan, joka pystyy vastaamaan näihin haasteisiin. Joka tapauksessa näihin haasteisiin ei voida vastata ilman naisten panosta, yhtäältä demokratiasta johtuen ja toisaalta naiset voivat muodostaa uuden elintärkeän dynamiikan lähteen.

 

 

Naiset kaupunkiyhteisössä: eurooppalaisen perustuskirjan

tarkoituksena on

naisia kohtaan oikeudenmukaisempia ratkaisuja

kaupunki-ja asuintiloihin, sekä liikkumavapauteen

°

vähemmän yhteiskunnasta syrjäänjäämistä, vähemmän epäoikeudenmukaisuutta

°

naisten laajempi osanotto päätöksentekoon

 

 

EUROOPPALAINEN PERUSTUSKIRJA: NAISET KAUPUNKIYHTEISÖSSÄ

12 PONNEN JULKILAUSUMA

"Jotta naisilla olisi täydet ja aktiiviset kansalaisoikeudet kaupunkiyhteisössä"

 

1. Naiset kaupunkiyhteisössä ja AKTIIVINEN KANSALAISOIKEUS

 

Todellisemman demokraattisen edustuksen puolesta.

Kaupunkisuunnittelun uuden filosofian puolesta.

Aktiivisen kansalaisena olemisen harjoittamisen käsittelyn on lähdettävä seuraavista tutkimuksista: asuinsijan vuorovaikutus elämiseen, edustavien elimien, sekä kaupungin olemuksen muodostavien ekonomisten ja poliittisten koneistojen vaikutuksesta julkiseen toimintaan.

 

Tarkoituksena on pyyhkiä pois esteet, jotka vielä rajoittavat naisten pääsyä vaikuttamaan kaupunkiyhteisönsä elämään , hakemalla ja ehdottamalla sopivia tapoja, jotka edistävät aktiivisena kansalaisena olemista.

Naisten täytyisi vielä investoida palveluja ja paikkoja jokapäiväisessä ympäristössään, täysivaltaiseen osallistumiseen yksityiselämän piiristä julkiseen elämâän, tullakseen täysimittaisiksi kansalaisuutensa harjoittajiksi. Tämä tarkoittaa toimenpiteitä, jotka saattavat päivänvaloon kaupunkissuunnittelun ja kaupunkia hallitsevat muodot, mitkä ylläpitävät naisia kohtaan sitkeää syrjintää.

Tämä syrjintä on tulosta historiallisesta, yhteiskunnallisesta ja kulttuurillisesta mielipiteenmuokkauksesta, mikä on muovaillut erot miesten ja naisten välille, ei ainoastaan eri kaupunkitilojen ryhmittämisellä ja ympäristön laadulla, vaan myös kokonaisvaltaisemmalla taloudellisella, yhteiskunnallisella ja kulttuurisella poissulkemisella . Kaupunkiyhteisöä voidaankin pitää tämän syrjinnän paljastajana.

 

2. Naiset kaupunkiyhteisössä ja PÄÄTÖKSENTEKO SEKÄ

"PARITEETTINEN (50% naisia)" DEMOKRATIA

 

Pariteettinen demokratia päätöksenteon joka tasolle.

Naisten olisi oltava osakkaana päätöksenteon joka tasoilla: aluekaavasuunnittelussa, kaupunki- ja korttelisuunnittelussa, sekä rakennusten, liikenteen ja ympäristön suunnittelussa.

 

Osallistuminen päätöksentekoon on oleellista itsenäistymisprosessissa. Yleiskaavoituksen, kaupunkisuunnittelun ja rakennussuunnittelun alat ovat yhä vielä naisedustajien vähiten valtaamia työkenttiä. Kaupunki on rakennettu ilman naisia ja kehittyy vielä laajalti ilman heitä. Poliittisen päätöksenteon prioriteetteihin ei kuulu naisten mahdollinen vaikuttaminen jokapäiväiseen elämän.

Joten naiset olisi liitettävä, päämääränä "pariteettisesti", kaikkiin ympäristöä koskeviin aloihin. Heidän on voitava olla vaikuttamassa kaikkissa keskusteluissa, kaikissa teknisissä ja poliittisissa päätöksentekoelimissä, lähiympäristön ja Euroopan tasoilla. Ise asiassa naiset edustavat puolta ihmiskunnan mahdollisista taidoista ja pätevyyksistä, ja heidän vähäinen edustuksensa päättävissä elimissä on tappio koko yhteiskunnalle.

Kaupunkiyhteisöjen suunnittelu on yksi tärkeimmistä XXI-vuosisadan alun haasteista: on välttämätöntä saada aikaan naisten osallistumista päätöksentekoon edistäviä prosesseja, mikä on yksi demokratian uudistumiseen tarvittavista tärkeimmistä perustuksista.

 

3. Naiset kaupunkiyhteisössä ja TASA-ARVO

 

Koska demokratian edistyminen ei ole spontaania.

Tasa-arvoa on edistettävä kasvatuksessa, koulutuksessa ja tutkimuksessa, työelämässä ja kaikilla aloilla, jotka liittyvät aluekaavoitukseen, kaupunki- ja asuma-alueiden suunnitteluun, sekä kaupungilla liikkumiseen ja turvallisuuteen.

 

On luotava politiikka, joka kannustaa naisia olemaan läsnä työaloilla, jotka liittyvät kaavoitukseen ja rakentamiseen.

Muun muassa tarkoituksena on edistää ja muuttaa mentaliteetteja, toistaiseksi vielä hyvin naisvastaisia näillä aloilla, vaikuttamalla "naisen-paikka-on-kotona"-imagoon , jota mediat ja jotkut koulukirjat vielä tarjoavat, sekä tuomalla esille luovat naiset, naisarkkitehdit, naissuunnittelijat, jne...

Naisten pääsyä ammatteihin, joita harjoittavat arkkitehti- ja kaupunkisuunnittelu- korkeakouluista valmistuneet , on myös kannustettava samoin kuin heidän työnsä arvo on tunnustettava.

 

4. Naiset kaupunkiyhteisössä ja OSALLISTUMINEN

 

Ehdottaa päätöksentekoon välitasoja.

Luoda strategioita, jotka saavat aikaan muutoksia.

On laadittava naisia kohtaan oikeudenmukaisia osallistumisprosesseja, jotta syntyisi uusia solidaarisuussuhteita.

 

Todellisen "pariteettisen kaupunkidemokratian" täytyy antaa eri katsantokantojen kommunikoida keskenään ja tehdä kaikkein sopivimmat ratkaisut kysymyksiin, jotka koskettelevatavat asumista, työtä, luokkaeroja, kulttuuriarvoja ja ympäristön laatua.

On tärkeätä, että naisilla on pääsy tietoon, mikä kertoo yleisten varojen hallinnasta, päätöksentekotavoista, eri tarpeiden ja eri ihmisten pyrkimysten huomioon ottamisesta sekä erilaisista mahdollisista ratkaisumalleista.

Tarkoituksena on myös luoda asukkaiden itsehallitsemia tiloja, joissa autonomia ja omatoimiset aloitteet ovat mahdollisia.

 

5. Naiset kaupunkiyhteisössä ja JOKAPÄIVÄINEN ELÄMÄ

 

Luoda konkreettisten tekojen yhteisvaikutus.

Jokapäiväisen elämän analysoinnista naisten näkökulmasta on tultava poliittinen haaste.

Kaupunkiyhteisön feministisen tarkastelun pitäisi antaa tilaisuus tutkia pelkoja , jotka kohdistuvat vähemmistöihin ja "näkymättömiin" , joihin naiset usein kuuluvat.

 

Kaupunkiyhteisön suunnittelun , kaupungin eri osuuksien välillisten suhteitten ja ympäristön laadun tutkimuksen jokapäiväisen elämän näkökulmasta pitäisi vaikuttaa uusien variaabeleiden huomioon ottamiseen.

Naiset, jotka ovat tiedostaneet identiteettinsä, kykynsä vaikuttaa asioihin ja omat tarpeensa ovat taipuvaisempia sitomaan sosiaalisia suhteita ja ottamaan tehokkaammin osaa jokapäiväisen elämän vaatimusten täyttämiseen .

 

6. Naiset kaupunkiyhteisössä ja JATKUVA KEHITYS

 

Me vain lainaamme Maa-planeettaa lapsiltamme.

Naisten tulee olla täysin mukana planeettamme ekologisten tasapainojen säilyttämispolitiikassa.

 

Ympäristön suojeleminen on ylitsepääsemätön tarve kaupunkien jatkuvalle kehitykselle ( Rion Konferenssi). Naiset ovat erikoisen tietoisia ympäristön laadun vaatimuksista, he tietävät, että kyseessä on uusi poliittisesti hyvin tärkeä haaste tulevaisuutemme kehitykselle (Kts. l'Agenda 21 des femmes). Jotkut naisliikkeet ovat erikoisen tietoisia tästä asiantilasta ja seuraavat tarkkaavaisesti talouden ja kaavoituksen uusia ulottuvuuksia.

 

7. Naiset kaupunkiyhteisössä ja TURVALLISUUS SEKÄ LIIKKUMISVAPAUS

 

Avainkohtia muutokselle: Naisten turvallisuus ja liikkumavapaus

Kaikkien naisten ja erikoisesti kaikkien huonoimmissa asemissa olevien ja eristyneimpien tulee voida käyttää jokaista kulkuneuvoa, jotta he voisivat liikkua vapaasti ja täysin turvallisesti, ottaakseen täysin osaa taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja kulttuurilliseen kaupunkielämään. Naisillakin on "Oikeus kaupunkiyhteisöön".

 

Yöllisen ja päivän kaupungin turvallisuus olisi ajateltava uudelleen ja siihen on suunniteltava naisnäkökulmat ensisijaisesti huomioon ottavat muutokset. Naisten ollessa vielä pääasiallisesti agressioiden ja kaikennäköisen väkivallan kohteina, kaupunkiyhteisösuunnittelun ja sen toteuttamisen on erikoisesti otettava huomioon turvallinen sosiaalinen kanssakäymisen .

Sosiaalisesti ja kulttuurillisesti syrjään jääneet naiset ovat hyvin alttiita eristäytymään, siksi heidät on erikoisesti otettava huomioon ihmisten liikkumavapautta edistävässä politiikassa.

Turvallisempi kaupunkiyhteisö edistää ennnenkaikkea naisten liikkumavapautta.

Turvallisuudentunne elämisessä auttaa ja vaikuttaa sosiaaliseen koheesioon.

 

8. Naiset kaupunkiyhteisössä ja OIKEUS ASUNTOON SEKÄ ASUINYMPÄRISTÖÖN

 

Avainkohdat muutokselle: Asuinalueen sekä lähipalvelujen laadullisuus ja viihtyvyys.

Naisilla on oikeus tarkoituksenmukaiseen asuntoon ja asuinympäristöön.

 

Naisten tarpeille suunniteltujen kaikilla eri suunnittelutasoilla olevien tilojen puute johtaa identiteetin katoamiseen ja täydellisenä kansalaisena olemisen rajoittumiseen. Kaikki yleiset ja yksityiset tilat ovat pääasiallisesti miesten suunnittelemia tai miehisten kriteerien mukaan suunniteltuja, ottamatta huomioon naisten ilmaisemia tarpeita ja erilaisia odotuksia. Toisaalta tarkoituksenmukaiseen asuinympäristöön kuuluu myös lähipalvelut, jotka helpottavat naisten vielä pääasiallisesti tekemien kotitöiden hoitamista.

Tosiasia on myös, että naiset osaavat erikoisesti panna arvoa lapsille tarkoitetuille tiloille, joita myös yleensä tehdään liian vähän.

 

9. Naiset kaupunkiyhteisössä ja SUKUPUOLEN MERKITYS (gender issues)

 

Edistää tasa-arvon ja uuden demokraattisen filosofian oppimista.

Kaupunkiyhteisöön sovellettuna sukupuolen merkitys on otettava huomioon uuteen yhteisesti jaettuun kulttuuriin johtavana tekijänä. Se johtaa myös uuden yleis- ja aluesuunnittelun filosofian luomiseen.

 

Naisten ja miesten välisten suhteiden historiallinen ja yhteiskunnallis-kulttuurillinen tutkimus voi edesauttaa uusien ja realistisempien ratkaisujen löytämiseen kaupunkiyhteisöjen nykykriisiin ja näin johtaa ympäristön laadun paranemiseen. Sukupuolen merkityksen tuntemus, naisten ja miesten yhteiskunnan vaikutuksessa rakentuneitten erojen tuntemus, on tehokas tapa purkaa kaavoiksi tulleita rooleja ja lähestyä kaupunkiyhteisö-käsitettä paremmin.

 

10. Naiset kaupunkiyhteisössä ja KOULUTUS SEKÄ PAIKALLISET KOKEILUT

 

Hankkia tietoa, pätevyyttä ja taitoa.

Varmistaa eri vaiheitten ja edistymisen jatkuva seuranta.

Kokeilla "paikan päällä".

 

Sukupuolen merkitystä sovellettuna kaupunkiyhteisöön tulisi opettaa kouluissa, arkkitehtuuri- ja yleissuunnittelukorkeakouluissa sekä yliopistoissa. Kokeilut kaupunkiyhteisöissä tulisi aloittaa välittömästi. Tämä kannustaisi uudistumista.

Tutkimus ja olosuhteitten tuntemus ovat välttämättömiä, jotta saataisiin selville naisia kohtaan tapahtuvan syrjinnän laajuus alue- yms. suunnittelussa sekä elinympäristön laadun suunnittelussa. Jotta tämä olisi mahdollista olisi sukupuolen merkitystä kaupunkiyhteisöön opetettava eri korkeakouluissa ja lukiotasoilla. Tämän merkityksen tunteminen pitäisi tunnustaa välttämättömäksi yleistiedoksi.

On myös tärkeätä kannustaa uusiin poliittisiin käyttäytymisiin johtavia kokeiluja, mitkä ottavat huomioon sukupuolen merkityksen yhteisössä.

 

11. Naiset kaupunkiyhteisössä ja MEDIOITTEN ROOLI SEKÄ

 

ELÄMÄNKOKEMUKSEN SIIRTO

Välittää tietoa ja taitoa.

 

Tiedonvälityselinten on jaettava tietoa kaavoiksi tulleita rooleja vastaan ja tuotava naiset esille rooleissa, jotka ilmaisevat heidän todellista kehitystään ja itsenäistymistään.

Tiedonvälityselinten on välitettäva laajalti tätä tutkimuksen ja uusien olosuhteiden tuntemusta, jotta ne olisivat etulinjoilla taisteltaessa yhteiskunnallisia vanhentuneita roolikaavoja vastaan, jotka lukkiuttavat koko yhteiskunnan kehityksen.

 

12. Naiset kaupunkiyhteisössä ja YHTEYSVERKOSTOT

 

Tämän perustuskirjan laaja levikki.

Saada aikaan Euroopan laajuinen poliittisesti vahva liikkeellepano.

 

On kehitettävä tiedonvälitysverkosto Euroopan tasolle, jotta tämä perustuskirja tulisi tunnetuksi ja sen sisältämät periaatteet sovellettaisiin käytäntöön.

 

Eurooppalainen tiedonvälitysverkosto on välttämätön työväline katalysoimaan toimintaa ja muuttamaan menttaliteetteja. Pohjoismaiden Ja Yhdysvaltojen esimerkki voisi vaikuttaa uudentyyppisiin, myönteisiin aloitteisiin ja toimintoihin. Yhteydet muihin kansainvälisiin tietoverkostoihin ovat myös tärkeitä , jotta kehittyisi maailmanlaajuinen naisten solidaarisuusliike ratkomaan samankaltaisia pulmia ja vahvistamaan eurooppan vaikutuspiiriä toisilla maanosilla , varsinkin kansainvälisten instanssien tasolla.

 

 

Sukupuolen "merkitys"?

Feministiset teoriat, joihin sisältyy suuria vaihtelevuuksia, ovat samaa mieltä ainakin yhdestä asiasta. Tämä asia on niiden yhteinen alkukohta: sukupuolien väliset suhteet, sellaisiksi kuin ne ovat erilaisten tapojen kautta rakentuneet yhteiskunnassamme ja jokaisessa yhteiskunnassa, ovat muokkautuneet yhden sukupuolen vaikuttaman vallan kautta toista sukupuolta kohtaan, jolle se on näin määrännyt roolin ja imagon. Siis on kyse, teoreettisessa ja poliittisessa mielessä, näiden suhteiden kritiikin kehittämisestä ja, positiivisemmin, niiden uudelleen määrittelemisestä.

 

"Sukupuolen rakentuminen yhteiskunnan vaikutuksessa" ( la "construction sociale de sexe", ransk. versio) tai "genre" ("gender issues", engl. versio), siten kuin se toimii, on historian aikaansaannos -vaikka onkin ikivanha- , joka ei pidä sisällään sukupuolten "totuutta".

Tästä yhteisestä johtopäätöksestä lähtien kannanotot ovat kuitenkin erilaisia ja ne voidaan, taaksepäin katsomalla, jakaa kahteen ajatusvirtaukseen. Ensimmäinen, jota voimme kutsua ("essentialiste", ransk.) perusolemukselliseksi, tukee näkökantaa, jonka mukaan naisellisuudella on perusolemus tai luonne, ja naisellisuus täytyy saada esille sitä peittäneiden je turmelleiden rakenteiden alta. Toinen, jota voimme kutsua humanistiseksi tai rationaaliseksi ("humaniste", "rationaliste", ransk.), tukee näkökantaa, jonka mukaan kaikki sukupuoleen perustuva jakaminen on sellaisenaan kyseenalaista ja että miehet ja naiset, olematta samanlaisia, jakavat samanlaisen ymmärryksen ("raison", ransk.), miesten epäoikeutetusti itselleen tähän asti omiman.../...

Françoise Collin, kirjailija, filosofi

(ote kirjoituksesta julkaisuun "Présences 1991" Deux sexes, c'est un monde", "Kaksi sukupuolta, se on kokonainen maailma")

 

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Saada jokapäiväinen elämä vaikuttamaan politiikkaan -Ehdotus toimenpiteiksi - Naiset kaupunkiyhteisössä: eurooppalainen perustuskirja

 

Eurooppalaiseksi perustuskirjaksi/ Naiset

Kaupunkiyhteisössä

Naiset Kaupunkiyhteisössä ja ...

 

1. Aktiivinen kansalaisoikeus

Aktiivisen kansalaisena olemisen harjoittamisen käsittelyn on lähdettävä seuraavista tutkimuksista: asuinsijan vuorovaikutus elämiseen, edustavien elimien, sekä kaupungin olemuksen muodostavien ekonomisten ja poliittisten koneistojen vaikutuksesta julkiseen toimintaan.

 

2. Päätöksenteko sekä pariteettine (50% naisia) demokratia

Naisten olisi oltava osakkaana päätöksenteon joka tasoilla: aluekaavasuunnittelussa, kaupunki- ja korttelisuunnittelussa, sekä rakennusten, liikenteen ja ympäristön suunnittelussa.

 

3. Tasa-arvo

Tasa-arvoa on edistettävä kasvatuksessa, koulutuksessa ja tutkimuksessa, työelämässä ja kaikilla aloilla, jotka liittyvät aluekaavoitukseen, kaupunki- ja asuma-alueiden suunnitteluun, sekä kaupungilla liikkumiseen ja turvallisuuteen.

 

4. Osallistuminen

On laadittava naisia kohtaan oikeudenmukaisia osallistumisprosesseja, jotta syntyisi uusia solidaarisuussuhteita.

 

5. Jokapäiväinen elämä

Jokapäiväisen elämän analysoinnista naisten näkökulmasta on tultava poliittinen haaste.

 

6. Jatkuva kehitys

Naisten tulee olla täysin mukana planeettamme ekologisten tasapainojen säilyttämispolitiikassa.

 

7. Turvallisuus sekä liikkumavapaus

Kaikkien naisten ja erikoisesti kaikkien huonoimmissa asemissa olevien ja eristyneimpien tulee voida käyttää jokaista kulkuneuvoa, jotta he voisivat liikkua vapaasti ja täysin turvallisesti, ottaakseen täysin osaa taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja kulttuurilliseen kaupunkielämään. Naisillakin on "Oikeus kaupunkiyhteisöön".

 

8. Oikeus asuntoon sekä asuinympäristöön

Naisilla on oikeus tarkoituksenmukaiseen asuntoon ja asuinympäristöön.

 

9. Sukupuolen merkitys (gender issues)

Kaupunkiyhteisöön sovellettuna sukupuolen merkitys

on otettava huomioon uuteen yhteisesti jaettuun kulttuuriin johtavana tekijänä. Se johtaa myös uuden yleis- ja aluesuunnittelun f ilosofian luomiseen.

 

10. Koulutus sekä paikalliset kokeilut

Sukupuolen merkitystä sovellettuna kaupunkiyhteisöön tulisi opettaa kouluissa, arkkitehtuuri- ja yleissuunnittelukorkeakouluissa sekä yliopistoissa. Kokeilut kaupunkiyhteisöissä tulisi aloittaa välittömästi. Tämä kannustaa uudistumista.

 

11. Medioitten rooli sekä elämänkokemuksen siirto

Tiedonvälityselinten on jaettava tietoa kaavoiksi tulleita rooleja vastaan ja tuotava naiset esille rooleissa, jotka ilmaisevat heidän todellista kehitystään ja itsenäistymistään.

 

12. Yhteysverkostot

On kehitettävä tiedonvälitysverkosto Euroopan tasolle, jotta tämä perustuskirja tulisi tunnetuksi ja sen sisältämät periaatteet sovellettaisiin käytäntöön.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

TÄHÄN TUTKIMUS/TOIMINTAAN OSALLISTUNEET

Tämän Tutkimus/Toiminta on tehty Euroopan Komissio apurahalla:

Yleisjohto V - Työllisyys-, Teollisuus- ja Sosiaaliasiat

Tasa-arvo Komitea/Yksikkö

Toimeenpaneva Yhdistys: City & Shelter asbl

 

TYÖRYHMÄ

Ursula Heiler° FOPA e.v.

Feministischen Organisation Von Planerinnen und Architektinnen

Adlerstrasse 81 D-4600 Dortmund Puh: (49-231) 14 33 29 Fax: (49-231) 16 21 74

Roland Mayerl° (tämän projektin coordinoija)

40 rue d'Espagne B-1060 Brysseli Puh/Fax: (32-2) 534 77 35
cityandshelter(AT)skynet.be 

 

 

Monique Minaca° GROUPE CADRE DE VIE

60, av.Jean Jaures F-92190 Meudon Puh:(33-1)45342717 Fax:(33-1)46231868

Liesbeth Ottes° SEIROV/NIROV

Nederlands Instituut voor ruimtellijke ordening en volkshuisvesting

postbus 30833 NL-2500 gv des haag (mauritskade 21 2514 hd den haag)

Puh: (31-70) 346 96 52 Fax: (31-70) 361 74 22

Annie Vrychea° PRAXIS

Gioni 8, GR-Athens 117 42 Puh: (30-1) 92 28 222 Fax: (30-1) 92 28 234

 

ASIANTUNTIJAKOMITEA

Blanca Beccali° Faculta di Scienze Politiche

via Conservatorio 7 - I-Milano 22100 Puh: (39-2) 76 074 301 Fax: (39-2) 78 06 57

Jacqueline Coutras° CNRS - GEDISST IRESCO

59-61, rue Pouchet F-75849 Pariisi Cedex 17 Puh: (33-1) 43 26 71 87 Fax: 40 25 12 03

Eliane Gubin° Université Libre de Bruxelles (ULB)

86, av Pierre Curie B-1050 Brysseli Puh: (32-2) 650 38 07 Fax: (32-2) 650 39 19

Alice Reite° siv-ark. MNAL GAIA-gruppen

Skovveien 49 N-0258 Oslo Puh: (47-22) 56 17 61 Fax: (47-22) 56 17 64

Marijke van Schendelen° Institute of Planning and Democraphy

University of Amsterdam Nieuwe Prinsengracht 130 NL-1018 VZ-Amsterdam

Puh: (31-20) 525 40 47 Fax: (31-20) 525 40 41 Yksityispuh: (31-20) 632 34 88

Dina Vaiou° Dept. Urban and Regional Planning National Technical

University of Athens 42 Patission GR-Ateena 10682

Puh: (30-1) 33 01 785 Fax (30-1) 33 01 143

 

KIITOKSET

kaikille kaikissa eri maissa, jotka ovat ottaneet osaa tämän perustuskirjan laatimiseen ja ovat usein tuoneet esille tärkeitä näkökantoja. Tämä työ ei olisi ollut mahdollinen ilman eri julkaisujen ja konferenssien asiaa käsittelevää panosta. Näiden panosten alkulähteitä ei ole tarkennettu, niin moninaisia ne ovat olleet. Käännökset: Miriam Brunson. Oikoluku,käännökset,..:Carole Christophe. Tietokoneohjelmointi: Roselyne Hermal.

 

Précédente Accueil Remonter

up

 Contact pour envoyer votre contribution:  < lreyam <(at)> gmail.com >(fichiers word, pdf, , textes, images, vidéos, références, contacts, bibliographie, lien ... )Précisez bien la page (titre, dossier, adresse URL via "Propriétés" dans votre navigateur)
 
 Vos commentaires :

 





 

up